Tällaisen tekaisin eilen ystävän syntymäpäiväksi. Harmittaa, että vähän kiireessä tämä piti lopulta tehdä, ja se myös näkyy. Kaiken kaikkiaan olen silti lopputulokseen oikein tyytyväinen! Ikävä kyllä jäi kiireessä näemmä ottamatta kuva päädystä, joten itse kääriytymistä ei näy... mutta yllätin itseni sillä miten nätisti ja siististi koko komeus kääriytyi. :o Käärimisvaihetta jännitin etukäteen eniten, koska en ennen ole tehnyt kuin yhden kääretortun (ja sen vielä enemmän kiireessä) jaaaa noh... siitä tuli aika lössähtänyt kokonaisuus. :D

Tämä kuitenkin pysyi kasassa nätisti. <3

Koristelussa käytetty harhaanjohtavasti persikoita ja viinirypäleitä, joilla ei tortun sisällön kanssa ole yhtään mitään tekemistä, mutta ei nyt muutakaan ollut. Suklaakoristeita tein Pandan maitosuklaasta ja valkosuklaasta. Näistä osa ei ehtinyt olla jääkaapissa tarpeeksi/olivat muuten liian hauraita ja vähän lössähtivät, mutta kukkaset (joita vieraat tähdiksi väittivät :| ) ja Panda sentäs pysyivät koossa. <3 Pandan kädessä on sitten olevinaan mikrofoni, mutta en ilman mitään kirjoitustyllaa ja näin vähällä harjoituksella kovin yksityiskohtaista jälkeä saanut aikaiseksi.

 

Pohja:

Normaali, vaalea kääretorttupohja. Itse noudatin Kinuskikissan ohjetta.

 

Täytteet:

Lemon curdia

n. 1½dl kuohukermaa

n. ½ purkkia maitorahkaa

Lapponia-mustikkalikööriä oman maun mukaan / vaihtoehtoisesti ihan vain mustikoita

sokeria & vaniljasokeria oman maun mukaan

 

Eli sivelin pohjan lemon curdilla. Tätä tuotetta on mainostettu useammassakin leivontablogissa, mutta en ennen tätä päivää ole ehtinyt/uskaltanut itse kokeilla. Nyt kokeilin ja hirmuisen hyväähän tuo on! Tulee siis varmasti käytettyä jatkossakin.

Sitruunatahnan päälle sitten kerma-maitorahka-likööriseos. Ohjeessa mittamäärät ovat tarkoituksellisen epäselvät, koska itsekin oikeastaan heittelin niitä vain näppituntumalla sekaisin, enkä ottanut kunnon mittoja. Lopputulokseen en itse asiassa ollut ihan tyytyväinen - maistui minusta liikaa lähinnä sokerilta, vaikka pelkkää täytettä maistellessani olinkin tyytyväinen (voi olla että koristeluun käyttämässäni kermassa oli sitten liikaa makeutta?). Toisaalta itse maistoin ylijäämäpalaista oikeastaan heti kun komeus oli valmis, kun parhaimmillaanhan tämä varmaan olisi vasta jonkin ajan päästä. Kun sain kääriksen juhlapaikalle, en enää tohtinut itse sitä maistaa, mutta muut ainakin väittivät sen olevan ihan hyvää (voi toki olla etteivät vaan kehdanneet sanoa toisinkaan. :D ).

Oli miten oli, täyteyhdistelmästä sinänsä pidin, joten pitää kokeilla vähän eri mittasuhteilla uudemmankin kerran. Mustikkaliköörin käyttäminen täytteessä oli aika spontaani idea ja vähän pelotti miten siinä kävi, mutta hyvinhän tuo näytti toimivan. Se ei myöskään värjännyt vaahtoa lähes ollenkaan, vaikka aika paljon uskaltauduin sitä sekaan lorauttelemaan. :o