Tämä uni oli oikein makoinen! Mukavan vauhdikas ja eläväinen. Yöllä kirjoitin poikkeuksellisesti ihan paperille muistiin tärkeimmät jutut jottei unohtuisi mielestä ja jatkoin sitten unia, joita tuli vielä useita erilaisia.

 

Ensimmäinen asia mitä unestani muistan oli vihainen lohikäärme. Tämä oli alhaalla, kun taas minä ja joku toinen olimme ylhäällä jonkinlaisella tasanteella. Tasanteen lattia oli osittain reikäinen ja sitä kiertävä aita samaten rikkinäinen eikä kovin korkea - alas siis kyllä näki ja pystyi lohikäärmettä katsomaan, mikä oli ikävää koska tämä tarkoitti että lohikäärme näki myös ylös.

Söin tämän toisen ihmisen kanssa jotain, ja tämä ihminen selitti kuinka lohikäärmeet eivät pidä siitä että syömme, koska olemme heidän orjiaan. Totta tosiaan lohikäärme ei näyttänyt kovin tyytyväiseltä ja minua pelotti, mietin että onkohan tämä nyt fiksua tässä sitten uhmata avoimesti moista isoa otusta.

Kohtapuoliin lohikäärme lennähtikin ylös ja lenteli pari kertaa edestäni kertoen, että tietää kyllä mitä me aiomme; härnäämme häntä nyt ja huomenna teemme iskumme. Mikä jossain määrin olikin ilmeisesti suunnitelmamme, mutta meillä oli jokin ässä hihassa mistä lohikäärme ei tuntunut olevan tietoinen (en vaan itsekään edes unessa tiennyt/muistanut mikä se ässä oli, tiesin vain että minun tehtävänäni oli toimia ikäänkuin syöttinä).

Seuraavaksi olinkin kotonani yksin (vaikka kotini olikin vielä oikeasti isäni koti, kuten usein unissani edelleen tuppaa olemaan). Halusin soittaa sille kaverilleni, joka oli pääjehu tämän lohikäärme-suunnitelman takana, mutta minua pelotti että asunnossa olisi ehkä mikrofoneja ja minua salakuunneltaisiin. Tässä vaiheessa myöskin vihollisemme oli jo Final Fantasy VII -pelin pahis Sephiroth (ja hän oli ollut myös se aiemmin näkemämme lohikäärme).

Asuntomme printterissä oli paperin tilalla muovia ja tulostin pyöri itsestään, mikä sai minua epäilemään että tulostimessa olisi jotain mikrofojena. Kieritin siitä muovit pois ja se lakkasi pyörimästä.

Muistan myös odottaneeni Sephirothia saapuvaksi paikalleni ja tärisseeni koska pelotti niin paljon. Mietin että arvaakohan hän käytöksestäni suunnitelmamme ja tajusin sitten että oli luonnollista että olisin peloissani joka tapauksessa, joten ei haitannut vaikka en osaakaan näytellä yhtään.

Tässä vaiheessa oli lyhyt keskeytys, ikään kuin uni unen sisällä, mutta jatkui niin sulavasti ja saumattomasti keskeytyksettä että lasken sen kuuluvan samaan uneen.

Olinkin siis yhtäkkiä työmatkalla. Tapani mukaan kuljin sitä pyörällä, mutta reitti oli ihan eri kuin mistä normaalisti menen - nyt menin hiekkatietä pitkin ja ympärillä oli kovin pitkää kasvillisuutta. Vaikka olin menossa eri reittiä kuin normaalisti niin unimaailmassa tiesin kulkeneeni tätä reittiä ennenkin, koska maisemat näyttivät tutuilta (olivat ihan mielikuvitusmaisemia silti) - aikaisemmalla kerralla olin ilmeisesti kulkenut entisen työkaverini kanssa sen matkan kerran.

Sitten olinkin jo perillä. Työpaikkani ei myöskään ollut kumpikaan oikeista työpaikoistani, vaan näiden kuvitteellinen naapurikauppa, jossa myytiin lähinnä työkaluja ja paljon muita asioita joista en ymmärrä mitään. Tämä mainitsemani entinen työkaverini oli paikalla käymässä ja asiakkaat kyselivät koko ajan tältä asioita, luullen hänen olevan työntekijä vaikka olikin nyt paikalla vain asiakkaana. Joku asiakas halusi minun tekevän enemmän ja laittavan heille kahvia (sitten huomasin että kaupassa olikin tosiaan ihan kahvipöytä ilmeisesti tätä tarkoitusta varten). Jollekin toiselle taas selostin jotain jonkinlaisesta pyöräöljystä. Tätä öljyä oli jostain syystä avatussa testeripaketissa ja kerroin asiakkaalle että se on sitä varten avattu että työntekijät voivat työetuna sitä käyttää. Näytin viereistä matkalaukkua, johon kerroin olevan tyhjennetty myytäväksi tarkoitettu öljy. Matkalaukussa luki suomeksi 1.5 litraa mutta englanniksi/ruotsiksi 2 litraa ja ihmeteltiin sitten asiakkaan kanssa yhdessä että mitäköhän siinä oikeasti on.

Seuraavaksi olinkin edelleen työmatkalla ja juuri pääsemässä töihin. Työpaikkani olikin vain melko suuri laatikkomainen rakennus, jota ympäröi iso piha-alue, jonne pääsi vain suurista kalteriporteista. Portit avautuivat ihan nätisti kun vilautin niitä kohti avainta (joka näytti hämmästyttävän paljon oikealta pyöränavaimeltani). Nyt oli myös talvi, koska ulkona oli paljon lunta. Muistan ajatelleeni että olisi pitänyt ottaa lumipalloja mukaan porttien ulkopuolelta että olisin voinut yllättää työkaverini.

Ilmeisesti tällä kertaa työpaikkani oli olevinaan jonkin sortin päiväkoti, koska ainakin pihalla juoksenteli lapsia. Juttelin toisen työntekijän kanssa niitä näitä töistä. Keskustelu ei keskeytynyt missään vaiheessa, mutta yhtäkkiä olimmekin jossain sisätiloissa ja tämä random-työkaverini olikin Enkuli-nimimerkillä kulkeva kaverini - ilmeisesti myös sama ihminen, joka oli Sephirothin tappo-operaation master mind.

Harmittelemme Enkulin kanssa, ettei Sephiroth ollut ilmaantunut eilen, jolloin hänen ilmeisesti oli ollut tarkoitus. En vieläkään muistanut mikä meidän suunnitelmamme oli, mutta sen verran tiesin että Sephirothin paikalle saapumista se oli vaatinut. Kerroin myös Enkulille, että Sephiroth oli aiemmin sanonut tietävänsä suunnitelmistamme (ollessaan vielä lohikäärme), mutta että en uskonut hänen olevan oikeasti vihillä siitä mitä aioimme (hitto, enhän minäkään edes ollut...).

Nyt seurassamme oli myös kaksi muuta ihmistä: Tifaksi ja Cloudiksi (myös FFVII:n hahmoja) pukeutuneet tyypit (tiesin etteivät he olleet oikeat Tifa ja Cloud, vaan vain pukeutuneet heiksi. Kai.). Enkuli kertoi, että oli kavereidensa kanssa suunnitellut jo random Sephirothia cosplayaavien ihmisten tappamista ja jatkoi että muutenkin kaikki Tifaa cosplayaavat tuovat hänelle mieleen tämän Tifan (joka oli kai satuttanut Enkulia joskus), ja samalla lailla kaikki Sephirothia cosplayaavat muistuttavat Sephirothista.

Seuraavaksi keskustelimmekin Enkulin kanssa Final Fantasy VII:n juonesta. Enkuli sanoi, että seiskan juonessa ei toimi se, että "kaikkien hahmojen pitää aina tietää kaikki alusta asti" ja antaa esimerkiksi sen miksi hahmot alusta asti jahtaavat Sephirothia vaikka eivät vielä edes tienneet koko hahmosta. Olen hänen kanssaan jollain tasolla samaa mieltä, mutta muistan sitten: "Alku kertoi Avalanchen taistelusta Shinraa vastaan, eikä silloin vielä etsitty Sephirothia". Mika toteaa kuitenkin vastaväitteen mihin en osaa väittää vastaan: "Mutta kun Avalanche viimein edistyi ja sai oman ison tukikohtansakin rakennettua Midgariin, ne vain lähtivät sieltä pois ilman syytä". Viimeinen unessa tapahtunut asia oli se, kun vastasin rasistisella vitsillä jotain Barretin (tummaihoinen hahmo) kyvystä ajatella asioita järkevästi. Tämä heittoni kaikui päässäni vielä kun heräsin.

(Peliä pelanneet tietävätkin, että koko keskustelumme pelin juonesta oli ihan epälooginen ja älytön, eikä seurannut varsinaisesti kunnolla pelin oikeita juonenkäänteitä)

 

 

Sivuosassa olevissa unissa katsoin mm. Power Rangersia (taustalla soi "GOOO BLACK RANGER GO!") ja katselin kun Rolle-kissani kiipesi makuuhuoneemme pystysuoraa seinää pitkin kattoon asti ja liukui hitaasti alas.